Saumaset Oy

 

Ajankohtaista

Elastisten saumausmassojen ylimaalaus alkydimaaleilla.

Usein kellarin lattiat tai autotallit maalataan alkydi maaleilla, Betolux ym.

Jos lattian/seinänrajat  on saumattu polyuretaanipohjaisella saumausmassalla, alkydimaali ja liuotinpohjaiset maalit  eivät yleensä
sovellu sauman ylimaalaamiseen.

Kyseinen maali jää sauman pinnassa nihkeäksi tai se ei kuivu lainkaan.

Elastiset saumausmassat on kehitetty kestämään ilman päällemaalausta.

Jos päällemaalaus kuitenkin halutaan ulkonäkösyistä tehdä, turvallisinta on antaa saumausmassan kuivua kokonaan ja kunnolla ennen päällemaalausta. Muuten lopputuloksena voi olla ikuinen kärpäspaperipinta, kun sekä saumausmassan, että maalin kuivumisreaktio on häiriintynyt puolituoreiden tuotteiden reagoidessa keskenään. Myös tästä johtuvat värivirheet ovat mahdollisia.

Kärpäspaperi-ilmiön kannalta vesiperustaiset dispersiomaalit, akrylaatit ("lateksimaalit") ovat kokemuksen mukaan turvallisempia kuin orgaanisia liuottimia tai öljy-yhdisteitä (esim. alkydi- tai pellavaöljy) sisältävät tuotteet. Myös kovettajakomponentin sisältävien 2K-maalien/pinnoitteiden kanssa on syytä olla erityisen varovainen.

Jos kuitenkin halutaan maalata sauma liuotinpohjaisella maalilla on maali erotettava sauman pinnasta esim. lateksipohjaisella maalikäsittelyllä.

Jokaisella valmistajalla on sen lisäksi lopputuotteelle omat reseptinsä ja variaationsa, jotka voivat kääntää ko. raaka-aineelle totutut ominaisuudet ihan toisenlaiseksikin. Elastisen saumausmassan ja maalin yhteensopivuus on syytä aina tarkistaa maalitehtaan ohjeista ja saumausmassan valmistajan ohjeista.

Epävarmoissa tapauksissa tulee tehdä koemaalaus maalin ja saumausmassan yhteensopivuuden varmistamiseksi.  Kannattaa myös muistaa, että paksulla/kovalla maalikalvolla tehty päällemaalaus lisää merkittävästi elastisen sauman halkeilun riskiä. Silikonihartsia sisältävä maali taas imeytyy betonin huokosiin ja voi aiheuttaa ongelmia saumausmassan tartunnan
pitävyydelle.

Sisä-RYL 2013 Saumaus-lukuun on päällemaalauksesta kirjattu:

"Saumausmassan tulee olla päällemaalattaessa täysin vulkanoitunut, jotta maalin ja saumausmassan välillä ei tapahdu haitallisia reaktioita, joiden vaikutuksesta maali voi esimerkiksi jäädä tahmeaksi. Maalauksessa noudatetaan saumausmassan ja maalin/pinnoitteen valmistajan ohjeita"

Silikonin kellastuminen

Useat meistä ovat viimevuosina törmänneet silikonin kellastumisilmiöön.

Valkoisen, marmorinvalkoisen tai värittömän silikonin kellastuminen ei ole ihan ainutlaatuista.

Tarkkaa syytä tähän ei ole löytynyt, mutta joitakin tekijöitä voidaan kuitenkin pitää todennäköisimpinä syinä.

Minkään tietyn valmistajan silikonista ei ole kysymys vaan neutraalisti sitoutuvasta vaaleasävyisestä ja myös kirkkaasta silikoonista, joka kellastuu myöhemmin, jopa vuosien kuluttua saumaustyön jälkeen.

Yhtenä syynä voidaan olettaa eri rakennusmateriaalien ph-arvoa joka on selvästi alle neutraalin eli hapan. Näitä materiaaleja voivat olla mm. maalit, laastit, tasoittet, kemikaalit,pesuaineet ja liuottimet, jotkut muovit, etikkapohjainen silikoni, joita on asennettu samaan tilaan jossa on käytetty neutraalia silikonia. Näiden materiaalien ei tarvitse olla suorassa kontaktissa neutraaliin silikoniin vaan näiden materiaalien kuivumisprosessissa vapautuvat yhdisteet voivat aiheuttaa silikonin kellastumisen.

On myös todettu omatoimisissa testeissä ettei itse silikoni ole syyllinen ilmiöön.

Kun kokeiltiin kellastuneen silikonin saman valmistajan samasta valmistuserästä olevaa silikonia laatan pintaan jota seurattiin pitkään, (ei rakennustyömaalla) silikonissa ei tapahtunut normaalista poikkeavia värimuutoksia.

Normaalit värimuutokset ovat kaikissa pehmeissä materiaaleissa päivettyminen ja likaantuminen.

Elastisilla saumausmassoilla tunnetaan vaaleille väreille myös ns. pimeäkellastuminen. Eli ikkunattomassa kopissa sauma värjäytyy pikku hiljaa, kun se ei saa luonnonvaloa.

Ja suora, voimakas auringonpaiste taas vuorostaan kellastuttaa värittömän silikonin vähitellen, vuosien kuluessa.

Yleisesti ottaen silikonin kellastumisesta tulleet reklamaatiot ovat harvinaisia.

Reklamaatioita on alkanut tulla ilmeisesti aivan viimeisten lähivuosien aikana.

Onko tähän vaikuttavien rakennusmateriaalien koostumus muuttunut.

Onko materiaaleissa alettu viime vuosina käyttämään ainesosia jotka kuivumisprosessin aikana vapautuessaan saa aikaan tämän ilmiön?

SRSY:n puheenjohtajuus

Suomen Rakennussaumausyhdistys on vuosikokouksessaan Tampereella 27.3.2014 valinnut yhdistyksen puheenjohtajakseen Heikki Kivijärven Oulaisista. Yhdistys on perustettu 1994. Yhdistyksessä on toiminut puheenjohtajina Pekka Eskelin Helsingistä, Taisto Huotari Lahdesta ja viimeiset 17 vuotta Boris Panschin Helsingistä. Yhdistyksen 20 vuotisjuhlat ovat ensi syksynä lokakuun 9. päivä 2014. Hotelli Tallink Spa & Conference. Tallinna.

Markkinoiden ensimmäinen CE-merkitty julkisivusaumausmassa - Sikaflex Construction+

Lataa lehditötiedote PDF-tiedostona

Sikaflex Construction+ ja muiden saumausaineiden CE-merkinnän aikataulu

Lataa asiakirja PDF tiedostona

Märkätilojen silikonisaumat

Laattasaumoissa laasti korvataan joustavalla, elastisella saumausmassalla kaikissa niissä paikoissa joissa saumaan saattaa kohdistua liikerasitusta. Tällaisia kohtia ovat ainakin seinien nurkat, lattianrajat sekä kalusteiden ja läpivientien ympärykset. Märkätilojen laatoitusten yhteydessä sovelias joustava saumausaine on homesuojattu silikonisaumausmassa.

Suomessa yleisimmin käytetyt saniteettisilikonityypit ovat hapan (etikkahappopohjainen) ja neutraali (yleensä alkoksipohjainen) silikonimassa. Molemmat tuotetyypit ovat laadukkaasti tehtyinä käyttökelpoisia märkätilojen saumoihin. Neutraalisti kovettuvien silikonilaatujen etuna on tuoreen massan miedompi haju. Ne eivät myöskään aiheuta korroosiota metallipinnoille.

Vedeneristeiden toimittajat saattavat antaa ohjeita käytettävän silikonin tyypistä. Tärkeintä on varmasti käyttää pesutiloissa laadukasta, homesuojattua, ISO-normien mukaista silikonisaumausmassaa.   
Homesuojauksesta puhuttaessa on  huomioitava, että silikoniin lisätty mikrobien kasvua estävä aine on tyypiltään sellainen, että sen teho heikkenee ajan myötä. Ja mitä useammin silikonisauma huuhtoutuu pesuvedessä, sitä nopeammin suojauksen teho laskee. Silikonikumi itsessään ei ole erityisen herkästi homehtuvaa, mutta sen pinnalle varsinkin pesutiloissa kerääntyvä lika ja kosteus tarjoaa lämpimissä olosuhteissa hyvän kasvualustan mikrobeille, ja kerran vauhtiin päässyt kasvu pystyy värjäämään myös silikonisauman mustilla laikuillaan. Ongelmilta vältytään, kun sauma muotoillaan oikealla tavalla hieman puolipyöreäksi siten, että vesi ei jää seisomaan silikonisauman päälle. Lisäksi sauman kunnon tarkkaileminen ja ajoittainen puhdistaminen yhdessä hyvän ilmanvaihdon kanssa pitää tummat laikut loitolla.  Mikrobien elämänfilosofia kun on hyvin yksinkertainen: ne tarvitsevat kasvaakseen kosteutta, lämpöä ja sopivaa ravintoa. Jos nämä kolme tekijää ovat tarjolla, jonkintyyppistä "hometta" esiintyy aina. Poistamalla yhdenkin tekijän näistä kolmesta, mikrobien kasvu pysähtyy. Tartuntapinnoiltaan irronnut, tai mustia pilkkuja kasvava silikonisauma kertoo siis välittömästä uusimisen tarpeesta.     

Vaalean silikonisauman tummuminen on lähinnä esteettinen ongelma. Julkisissa tiloissa lattioiden liikuntasaumojen likaantuminen on aika yleistä. Lattianhoitokone ei pysty pitämään saumaa puhtaana vaan jättää hieman pesuvettä sauman pintaan joka värjää sen tummaksi. Astetta vakavampia murheita aiheuttaakin sitten sauma, joka vaikkapa suihkutilan lattia- ja seinäpinnan rajassa "vuotaa" tartuntapinnoiltaan, ja päästää lävitseen vettä allaoleviin rakenteisiin. Tällöin on kysymys rakennusvirheestä: silikonisauma kun on tarkoitettu esimerkiksi keraamisen laatoituksen saumojen viimeistelyyn, ulkonäköä antamaan, ja estämään veden suora valuminen laatoituksen taakse. Se ei kuitenkaan saa olla nurkkakohdan ainoa vedenpitävä kerros, vaan laatoituksen alla tulee ehdottomasti olla varsinainen rakenteellinen vedeneriste, joka kulkee yhtenäisenä kerroksena myös saumapintojen alla.

Asiakastiedote 15.4.2010

Koskien pulverimaalattujen ikkuna- ja ovikarmien saumaamista Sikaflex -tuotteilla.

Tällä tarkoitetaan alumiinirakenteisten karmien ja betonismyykin välistä saumaa. Viime vuosina on ilmennyt ongelmia kyseisten saumojen tartunnoissa, jotka ovat tulleet ilmi vasta takuutarkastuksissa. Työn suoritusvaiheessa ongelmaa ei ole pystytty havaitsemaan, koska allaoleva tieto ei ole kulkenut. Saumaustyön suoritusvaiheessa huomioitava pulverimaalaamosta saatu tieto koskien ei kiiltäviä pulverimaalipintoja:

  • Pulverimaalin matta- tai matala kiiltoaste saavutetaan kun maaliin valmistusvaiheessa lisätään vahapohjainen lisäaineistus. 
  • Maalipulverin sulaessa pulverimaaliuunissa nousee lisä-aineistuksen sisältämä vaha maalikalvon pinnalle aiheuttaen mattamaisen tai matalan kiiltoasteen
  • Vahapinta on hyvin likaa hylkivää ja sen pintajännitysluku jää alhaisemmaksi kuin Sikaflexin (noin 38 mN/m) aiheuttaen adheesion (tartunnan) pettämisen massan ja maalin välillä.

Nykytiedolla / käytännön kokemuksilla kaikkiin pulverimaalipintoihin saadaan hyvä tartunta pyyhkimällä ikkunoiden- ja ovien maalipinta ennen saumaamista kertaalleen Sika Cleaner 205:llä. Tämä työmenetelmä ei luonnollisestikaan lisää saumauskustannuksia, vaan sisältyy normaaleihin saumauksien pohjustusmenetelmiin.

Ystävällisin terveisin

Saumaset Oy
Heikki Kivijärvi

Copyright © 2001 - 2022 Saumaset Oy
Saumaset Oy
Puh. (08) 470 502
saumaset@saumaset.fi
www.saumaset.fi
Y-tunnus: 0952019-2